”Tarvitsemme rakentavaa yhteistyötä”

Liisa Räsänen on toiminut tilintarkastusvalvonnan johtajana syyskuun alusta lukien. Hän nostaa prioriteettilistan kärkeen valvojan ja tilintarkastusalan hyvän vuoropuhelun.

Kirjoittaja: Minttu Sallinen | Kuva: Nina Kaverinen

Liisa Räsänen.

Liisa Räsänen, katselet tuorein silmin tilintarkastusvalvontaa. Mikä on sen merkitys tilintarkastajien asiakasyritysten ja yhteiskunnan kannalta?

Tilintarkastusvalvonnalla on tärkeä tehtävä tilintarkastajien työn riippumattomana valvojana ja laadun varmistajana. Yritysten ja yhteisöjen omistajat, jäsenet ja sijoittajat tarvitsevat luotettavaa tietoa yrityksen taloudesta ja hallinnosta. Tilintarkastuksen tuloksia, tilinpäätöksiä ja lakisääteisiä raportteja, hyödyntävät yritysten lisäksi yhteiskunnan keskeiset toimijat, kuten rahoituslaitokset, Verohallinto ja monet muut viranomaiset.

Tilintarkastajan toteuttaman tilintarkastuksen keskeinen tehtävä on varmentaa yrityksen tuottamien taloudellisten tietojen luotettavuus. Tilintarkastajan ammatillista osaamista, tarkastustyön laatua ja hyvän tilintarkastustavan noudattamista varmennetaan muun muassa tilintarkastusvalvonnan laaduntarkastuksilla. 

Asiakasyrityksille toimintamme tulee näkyä lainmukaisena, tasapuolisena ja perusteltuna asian käsittelyprosessina, selkeinä ohjeina, kohtuullisina käsittelyaikoina sekä ystävällisenä ja asiallisena viestintänä. Tietomme on oltava avointa ja helppokäyttöistä ja prosessimme toimivia ja tehokkaita. 

Tilintarkastusvalvonnan tehtäviin kuuluu tilin­tarkastuksen yleinen ohjaus ja kehittäminen. Kerro tästä.

Tilintarkastuksen yleinen ohjaus ja kehittäminen koskee erityisesti hyvää tilintarkastustapaa yksityisellä ja julkisella sektorilla, EU:ssa mahdollisten hyväksyttävien kansainvälisten tilintarkastusstandardien soveltamisen suhteellisuutta sekä tilintarkastajan riippumattomuutta ja esteellisyyttä. Tehtävään kuuluu lisäksi yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastuksen kehittymisen ohjaus järjestelmän yhtenäisyyttä tukevalla tavalla.

Mitä tilintarkastusvalvonnan laaduntarkastusten ohjaavuuteen tulee, niin hallinto-oikeus on muun muassa katsonut, että laaduntarkastuksen tuloksen vahvistamista koskeva päätös on luonteeltaan ennen kaikkea tilintarkastajalle annettua ohjausta vastaisen varalle. Parhaimmillaan laaduntarkastus on juuri tätä, valmentavaa ja rakentavaa ohjausta. 

Mitkä ovat keskeisimmät ohjaus- ja kehittämis­tavoitteet muutaman vuoden tähtäyksellä?

Pidän tärkeänä vuoropuhelun lisäämistä tilintarkastusvalvonnan ja toimialan välillä. Tämän toteuttamisessa tilintarkastuslautakunta on meille tärkeä keskustelukumppani. 

Vaikuttaminen yhdessä tilintarkastuslautakunnan kanssa on tärkeää yhteisen ohjaus- ja kehittämistavoitteen määrittämiseksi. Tavoite voisi olla sama kuin alan kansainvälisillä toimijoilla, IFIAR:lla (International Forum for Independent Audit Regulators) ja CEAOB:lla (Committee of European Auditing Oversight Bodies): tilintarkastuksen laadun jatkuva parantaminen ja taloudellisen informaation luotettavuuden varmistaminen. 

Tilintarkastuslautakunta ohjaa osaltaan itsenäisellä ratkaisutoiminnallaan niin tilintarkastusta kuin valvontatyötä. Hyvä yhteistyö välillämme on edellytys tilintarkastuksen johdonmukaisen ohjauksen varmistamiseksi.

Tilintarkastusvalvonnan uudelleen organisointi on hyvä syy käydä keskustelua alan toimijoiden kesken. Laaduntarkastuksilla toteutettua ohjausta annetaan koko ajan. Toimiviin ja tehokkaisiin prosesseihin sekä erityisesti kommunikoinnin selkeyteen tulee kuitenkin vielä kiinnittää huomiota.

Haluan kutsua tilintarkastusalan ja tilintarkastusasiakkaina olevat yritykset kertomaan meille ja keskustelemaan kanssamme tilintarkastusvalvonnan toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Mikä toimii ja mikä ei? Missä asioissa ja miten voimme parantaa toimintaamme? Minkälainen valvonta parhaiten palvelee yrityksiä ja elinkeinoelämää? Tulemme toteuttamaan näihin kysymyksiin liittyvän kartoituksen syksyn aikana.

Laaduntarkastukset puhuttavat, jopa huolestuttavat, tilintarkastajia. Muun muassa vaatimustaso ja dokumentoinnin yksityiskohtaisuus samoin kuin ISA-standardien velvoittavuus ja skaalaaminen mietityttävät. Mitä vastaisit näihin huoliin?

Olemme varsin tietoisia näistä asioista. Pyrimme löytämään kanavat ja keinot, miten näistä asioista pystyttäisiin kommunikoimaan riittävän selkeästi, jotta epätietoisuus vähenisi. Yksi käytännön asia on se, miten perustelemme ratkaisumme. Meidän tulee kyetä perustelemaan ratkaisumme sillä tavalla, että tilintarkastaja tietää, mikä meni pieleen ja mitä pitää korjata.

Laaduntarkastuksen arvosteluasteikkoa on arvioitu kireäksi. Tilintarkastuslautakunnon puheenjohtajan Pekka Pajamon (Profiitti 1/2020) mukaan myös ”kouluarvosanoin 7−8” toteutetun tilintarkastuksen pitäisi olla hyväksyttävä, jos samalla panostetaan tilintarkastajan ohjaukseen. Mitä ajattelet tästä?

Laaduntarkastuksissa ei käytetä kouluasteikkoja, vaan arvioidaan tehtyä työtä hyvän tilintarkastustavan kautta. Jos tässä ajatellaan uusintatarkastusta, niin siinä on kyse nimenomaan ohjauksesta, jota annetaan ensin ja myöhemmin valvotaan sen ohjauksen toteuttamista käytännössä siinä laaduntarkastuksessa, jossa annetaan päätös laaduntarkastuksen tuloksesta.

Laaduntarkastukset suoritetaan nykyisin virkamiestyönä. Aiemmin myös ammatissa toimivat tilintarkastajat suorittivat tarkastuksia ja käytännössä nähtiin paljon hyvää. Voitaisiinko tähän vielä palata?

Pidän tärkeänä, että virkatyönä tekemämme laaduntarkastus on yhdenmukaista, ammattitaitoista ja korkealaatuista. Vahvistamme parhaillaan resurssejamme, ja meillä on useita rekrytointeja käynnissä. Meillä on korkeat vaatimukset tilintarkastusvalvonnan tehtävissä toimiville asiantuntijoille. Edellytämme tilintarkastusalan tuntemusta ja laaduntarkastajina toimivilla asiantuntijoillamme on työkokemusta tilintarkastuksesta. 

Mitä ammatissa toimivien tilintarkastajien mukaan ottamiseen tulee, niin täysin samanlaiseen menneeseen tapaan tuskin palataan. Mietimme kuitenkin myös erilaisia vaihtoehtoja laaduntarkastusten toteuttamiseen. Yksi vaihtoehto on, että ammatissa toimivat tilintarkastajat olisivat osana toteuttamassa tätä. 

Laaduntarkastuksen tulokset vuodelta 2019 julkaistiin maaliskuussa. Noin puolet tilintarkastajista läpäisi laaduntarkastuksen, 43 % joutui uusintatarkastukseen ja 2 % hylättiin. Mistä tulokset kertovat, pitääkö tilin­tarkastuksen laadusta olla huolissaan?

On hyvä huomata, että tulokset perustuvat yksittäisiin laaduntarkastuksiin, jotka valitaan osittain riskiperusteisesti, minkä takia tulokset voivat vuosittain vaihdella suurestikin. Näistä ei voi suoraan vetää koko tilintarkastusalaa koskevia johtopäätöksiä. Ne ovat kyseisenä vuotena yksittäisten laaduntarkastuksen tuloksia.

Olen huolissani siitä, että tilintarkastuksen laatu vaihtelee vielä liian paljon. Toivoisin, että näemme lähivuosina tasaisempaa laatua.

Tilintarkastusvalvonnan organisaatiota uudistettiin syyskuun alussa. Mitä uudistuksella tavoiteltiin ja vaikuttaako se tilintarkastajiin?

Tilintarkastusvalvonnan uudelleenorganisoinnilla pyrittiin luomaan laajemmat puitteet, joiden varaan on mahdollista rakentaa entistä vaikuttavampaa valvontaa. Muutoksilla tavoiteltiin myös toimivaa työyhteisöä tilintarkastusvalvonnan erinomaisille osaajille vaativan valvontatehtävän toteuttamisessa. Halusimme myös kehittää työyhteisöämme ja toimintakulttuuriamme arvojemme (avoin, arvostava, asiantunteva) mukaisesti.

Tilintarkastajiin muutokset näkyvät välittömästi uusina keskustelukumppaneina tilintarkastusvalvonnan organisaatiossa. Toivottavasti vuoropuhelu paranee ja kommunikointi selkiytyy. 

Tilintarkastusvalvonnan käsittelyajat ovat haaste ja tunnistettu kehityskohde. Olemme jo ryhtyneet vahvistamaan resurssejamme niin laaduntarkastusten kuin tutkinta-asioiden osalta.

Pitkällä tähtäimellä haluamme panostaa ennakoitavuuteen, toimialan ohjaukseen, ohjeistukseen ja neuvontaan. Tämä antaa mahdollisuuden myös valvottavillemme ja sidosryhmillemme saada äänensä aikaisempaa paremmin kuuluviin. 

Tilintarkastusvalvonnassa toimii itsenäinen tilin­tarkastuslautakunta, joka ratkaisee tutkinta-­asioita ja päättää mahdollisista seuraamuksista. Kuinka paljon tutkinta-asioita on ratkottu tänä vuonna ja millaiset asiat niissä ovat korostuneet?

Tilintarkastusvalvonta on syyskuun alkuun mennessä käsitellyt ja ratkaissut kahdeksan tutkinta-asiaa. Näitä ei viety tilintarkastuslautakunnan käsiteltäväksi, koska ei ollut syytä esittää sanktioiden määräämistä tilintarkastajalle tai muuta syytä lautakuntakäsittelyyn. Kolme tutkinta-asiaa raukesi. Vuoden alusta syyskuun alkuun mennessä on kirjattu sisään 18 uutta tutkinta-asiaa. 

Tilintarkastuslautakunta on käsitellyt ja antanut syyskuun alkuun mennessä päätöksen 11 tutkinta-­asiassa. Melkein kaikki johtivat jonkin seuraamuksen määräämiseen tilintarkastajalle. Tähän asti käsitellyissä tutkinta-asioissa on usein ollut kyse siitä, onko tilintarkastaja menetellyt hyvään tilintarkastustapaan kuuluvan huolellisuusvaatimuksen mukaisesti.

Kerromme tutkinta-asioista tarkemmin vuosittain julkistettavassa PRH:n tilintarkastusvalvonnan tutkinta-asioiden raportissa keväällä 2021. 

Vaikuttaako organisaatio­uudistus tilintarkastuslautakunnan toimintaan?

Organisaatiomuutos ei juuri vaikuta tilintarkastuslautakunnan toimintaan. Tilintarkastuslautakunta on ratkaisutoiminnassaan itsenäinen. Pääosin entiset esittelijät, PRH:n virkahenkilöt, jatkavat asioiden valmistelua ja esittelyä tilintarkastuslautakunnassa. 

Tilintarkastuslautakunnan nykyisen toimikauden tavoitteena on muun muassa tilintarkastajakunnan ja tilintarkastusvalvonnan välisen luottamuksen parantaminen. Tämä on yhteinen tavoitteemme. Uskon, että tekemämme muutokset tilintarkastusvalvonnan organisoinnissa auttavat vuoropuhelun sekä luottamuksen lisäämisessä. 

Tilintarkastusvalvonta vastaa myös HT-, KHT- ja JHT-tutkinnoista. Syksyn tutkintotentit ovat jo ohi ja tuloksia odotellaan joulukuussa. Minkälaisia terveisiä lähettäisit tuleville tilintarkastajille?

Hakijamäärä tänä vuonna kasvoi edellisestä vuodesta noin 8 %. On hienoa huomata, että ala ja tutkinnot kiinnostavat!

Tutkinnoissa punaisena lankana on ajankohtaisuus ja käytännönläheisyys. Tämän varmistamiseksi tutkintotehtävät laaditaan tiiviissä yhteistyössä tilintarkastajien kanssa. Vinkkinä alasta kiinnostuneille voisin todeta, että tutkintoon valmentautumisajasta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti. Opit kantavat pitkälle, jos vaikka joskus haluaisi kokeilla muutakin kuin tilintarkastajan työtä. Aiempien vuosien tutkintoaineistot ovat nähtävillä verkkosivuillamme. Niitä läpikäymällä saa kuvan tutkintojen vaativuustasosta.

Tilintarkastus on ammattina erityinen. Se tarjoaa oivallisen näköalapaikan yrityksen toimintaan ja taloudelliseen raportointiin. Tarve luotettavalle ja korkealaatuiselle tilintarkastustiedolle on tänä päivänä suurempi kuin koskaan. Tilintarkastajan ammatti on merkittävä juuri tilintarkastajan luottamusaseman ja sen taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Minkälaista yhteistyötä toivot Suomen Tilintarkastajien kanssa?

Toivon välillemme hyvää keskusteluyhteyttä, avointa vuoropuhelua ja rakentavaa yhteistyötä erilaisia roolejamme arvostaen. Suomen Tilintarkastajien toteuttama kouluttaminen sekä käytännön ohjeiden ja työvälineiden laatiminen tilintarkastajille on tärkeä osa laadukkaan tilintarkastuksen eteenpäinviemistä. Esimerkkinä voi mainita syksyllä pidettyjen koulutusten tärkeät aiheet, jotka varmasti näkyvät positiivisesti myös laaduntarkastusten tuloksissa.